Prinsessaketju

Vatsataudin ja kummilusikan teon lomassa ehdin tehdä yhden tilaustyönkin. Prinsessaketjusta tehty ranneketju sekä korvakorut. Kuva ranneketjusta on itse asiassa vanhempi, viime kesältä. Kuvassa olevan ketjun omistaja (jolle olen kyseisen ketjun tehnyt aiemmin) oli kyläilemässä ystävänsä luona. Ystävä ihastui ketjun malliin ja halusi samanlaisen.

Ketju on tehty 1 mm hopealangasta. Ketjulle haluttiin yhteensopivat korvakorut, joista kuva seuraavana.

Kun korut saapuivat uudelle omistajalle, tuli lisätilaus kaulaketjusta. Sen teko siirtyi myöhemmäksi kesälle, mutta täytyy tilata lisää hopealankaa ennen sitä. Hopean hinnat nousee koko ajan... :(

Kummilusikka

Ristiäiset on nyt takana ja vauva sai nimensä. Varmistin nimen vielä muutamaa tuntia ennen ristiäisiä, joten sain lusikan kaiverruksineen täysin valmiiksi juhlaa varten. Tässä siis vihdoin kuva lusikasta.

Kuva on otettu ennen nimen punsselointia. Juotoksen raja ei näy etupuolelta, mutta takaa sen huomaa jos sitä osaa etsiä. Juotos on tehty juotoslangalla vain nurjalta puolelta niin monta kertaa että juotoshopea oli täyttänyt koko sauman oikealle puolelle asti. Asetin lusikan skamolex-tiilen päälle niin, että pystyin lämmittämään kynäjuottimen avulla juotoskohtaa alapuolelta samalla kun Microtorchilla sulatin juotoshopeaa sauman päällä. Filigraanikuvio on juotettu pastalla. Sauma on sydämen kohdalla niin, että saumoja on kaksi kapeampaa yhden leveän sijasta.

Lusikan kiillottaminen olikin sitten oma taiteenlajinsa. Koska se oli noinkin pitkä, se ei mahtunut kunnolla killotusrumpuun. Kun olin takonut lusikan muotoonsa se mahtui juuri ja juuri rumpuun poikittain. Näin sain kiillotettua lusikan molemmat päät, mutta keskiosa oli koko rummuttamisen ajan teräskuulien ulottumattomissa. Sen sain kiillotettua hammastahnalla ja farkkukankaalla telkkaria katsoessa. :)

Nyt jos tekisin lusikan uudelleen niin aikaa kuluisi varmaan puolet vähemmän. Opin tämän prosessin aikana niin paljon uusia asioita, että se oli kyllä vaivan arvoista.

Status-päivitystä...

Kuvia ei tällä kertaa ole, mutta kerron hieman tietoa tämän hetkisestä projektistani. Eli läheinen tuttuni sai pojan, ja "kastesormuksista" sain antaa sen paremmin onnistuneen eli sinisen version. Vein sen jo synnärille, koska ideana oli tehdä jotain muuta kastelahjaksi, kummilusikan. Onneksi toiveeni toteutui ja minua sekä miestäni pyydettiin kummeiksi, joten projekti sai virallisesti alkaa.

Tein messinkilevystä testiversion ja sen onnistumisen jälkeen uskalsin alkaa sahata 1 mm paksuisesta hopealevystä samalla kaavalla lusikkaa. Se vaan että lusikka on noin 14 cm pitkä ja hopealevy oli kokoa 5 x 10 cm. Ideana oli että teen lusikan kahdesta osasta ja juotan palat yhteen. Aiemmin olen juottanut pastalla, mutta nyt hankin oikein juotoslankaa, että tulee kestävämpi juotos. Tästä siis paistaa pahasti läpi se, että en ole kursseja käynyt. Enpä siis tajunnut, että sellainen määrä hopeaa ei helposti lämpene Microtorchilla siihen pisteeseen, että juotoshopea sulaisi...

Kun tuota yritin juottaa, tajusin samalla että se alkuperäinen idea koristelusta, oli mahdoton toteuttaa juuri tämän koon takia. Tarkoituksena oli siis juottaa levystä kuvio lusikan varteen. Nyt vaihdoin suunnitelmani toiseen vaihtoehtoon, jota olin alunperin miettinyt. Varren saumakohdassa olisi lusikassa reikä, esim sydämen muotoinen. Sydämen molemmille puolille jää ohuempi "kannas" hopealevyä, jonka kuumentaminen kävisi helpommin. No, eipä tämäkään riittänyt. Seuraava steppi oli käynti Motonetissa. Ostin kynäjuottimen hintaan 6,90€ ja "tohotin" kahdella polttimella yhtä aikaa juotettavaan kohtaan (mies oli välillä auttamassa kynäjuottimen kanssa). Vihdoin alkoi jotain tapahtua! Juottaminen on vielä kesken, mutta nyt se kuitenkin onnistuu.Käytän juotoslankaa juotospalan tavoin, joten juottaminen tapahtuu osissa. Yksi kannas taitaa tarvita 4 erillistä juotoskertaa, 2 per puoli. Työtä siis vielä on edessä, mutta olo on toiveikas. Tarkoitus olisi laittaa sydämen muotoiseen aukkoon lopuksi "filigraanikuviota", jotta saumasta tulisi vieläkin kestävämpi.

Nyt lusikka näyttää vielä aika ankealta, koska olen liottanut sitä etikka-suolaliemessä vain juotettavasta päästä ja toinen pää on tummunut juottamisen seurauksena. Kuvia tulee siis vasta myöhemmin. Onneksi on vielä 3 viikkoa aikaa saada lusikka valmiiksi. Nimen, syntymäajan sekä strategiset mitat aion lyödä kirjain- ja numeropunsseleilla etupuolelle sydämen yläpuolelle. Tämän voin tehdä vaikka viimeisenä iltana ennen ristiäisiä. Aiemmassa versiossa tämä olisi pitänyt tehdä lusikan taakse jo ennen koristeen juottamista. Punsselit vaativat tasaisen taustan, jossa ei ole pitään kohoumia. Koriste olisi tullut juuri tekstin taustalle. Kaikkien näiden ongelmien takia lusikan suunnitelma on muuttunut mielestäni jopa lopputuloksena parempaan suuntaan. Nyt täytyy vain tehdä lusikka ilman hätiköintejä ettei oikaise missään tärkeässä vaiheessa.

Lisää ensimmäisiä

Eli taas hieman vanhempaa tuotantoa, enemmän tai vähemmän. Ensimmäinen sormukseni, jonka tein vuoden alussa, tuli miehelleni. Kihla/vihkisormus kun on alkanut kiristää, niin tein hänelle hieman suuremman. Samoin siitä haluttiin leveämpi. Leveyttä sormukselle tuli 1 cm ja pinnassa on kuviointia pakotusvasaran pyöreällä päällä tehtynä. Kuva on otettu sen jälkeen kun sormusta on jo käytetty joten naarmuja on hieman...

Toisena on kuva ensimmäisestä ketjustani. Malli on piina eli Jens Pind ja se on tehty 1 mm paksuisesta hopealangasta. Ketjua tehdessä minulla ei ollut vielä sahauspuikkoja ja käytin langan veivaamiseen ihan normaalia sukkapuikkoa (suurin osa nykyisistä sahauspuikoistani on modifioituja sukkapuikkoja). Koska varsinaista sahauspuikkoa ei vielä ollut, jouduin sahatessa pitämään hopeaspiraalista tiukasti kiinni, kun se oli kiinnitettynä ruuvipenkkiin. Vaikka lenkkejä ketjuun ei hirveän monta tarvittukaan, sormenpäät olivat pitkään kipeät hopean puristamisesta. Sahauspuikon teko tulikin heti työn alle tuon jälkeen!

Ennen sahauspuikon tekoa sain samoista lenkeistä tehtyä vielä yhteensopivat korvikset, joista kuva tässä.

Alunperin korviksissa oli avomalliset koukut, mutta hävitettyäni heti toisen, vaihdoin tilalle suljettavan mallin. Kuvassa siis toinen on alkuperäinen ja toisen tein uudestaan hävinneen tilalle.

Ranneketju ym.

Nyt taas vuorossa jotain uutta. Palasimme juuri 50-vuotisjuhlista, jonne lahjaksi veimme tekemäni ranneketjun. Mallin nimi on tuska eli lituska ja se on tehty 0.8 mm hopealangasta 4 mm veivillä.

Myös ketjun vieressä oleva lahjarasia on itse tehty. Ostin jokin aika sitten lahjarasioita varten tapettia rautakaupan alennuskorista. Rasian alaosa on tehty hyödyntämällä tapetin nurjaa puolta ja kansi on sitten taas oikea puoli ulospäin. Tein päivänsankarin miesystävälle aiemmin lahjaksi solmioneulan samaisesta ketjumallista. Nyt heillä on sitten yhtenäiset asusteet.

Sitten jotain simppelimpää... Tein tyttärelleni korun juuri noita viisikymppisiä varten ja kuva siitä tässä.

Eli kyseessä siis on lasihelmistä tehty enkeli organzanauhassa. Olen vastaavia antanut synttäri- ja joululahjoiksi kaikille tutuille lapsille. Jotenkin tuo malli on lasten mielestä yksi parhaista vaikka se on erittäin simppeli. Otin tuon myös yksi päivä töihin näytille ja se heti poiki tilauksen. Tein niitä nyt muutamia etukäteen valmiiksi jos vaikka tilauksia tulee lisää. Saisi vaikka hieman helmikauppojen postikuluja kustannettua niillä.

Tilasin taas tänään helmiä HelmiQ:sta. Aloitin jo viikolla työstämään ostoslistaa. Tänään sattumalta huomasin että siellä oli 20% alennus kaikesta. Mukava yllätys ja siksi tulikin tilattua yhden aika pitkään miettimäni korun tarveaineet. Malli on joululahjaksi saamastani "Helmihullut" kirjasta. Modasin sitä hieman ja tulos tulee näytille kunhan helmet kolahtaa postiluukkuun.

Bola

Tässä taas hieman vanhempaa tuotantoa kesältä 2010. Tein raskauskorun eli bolan "tuunattuna" raskaana olevalle tutulleni. Hän pitää erilaisista korukivistä, joten laitoin mukaan vielä 3 erilaista kiveä sekä amulettirenkaan.

Bola on helmi joka helisee vienosti. Kun noita kiviä on rinnalla, koko nippu helisee vielä lujempaa. Varmaan siis jo kuuluu vauvalle asti masun läpi! :) Bola-korun tarkoituksena on sitten imettäessä rauhoittaa vauvaa kun tuttu ääni raskausajalta kuuluu vieläkin.

Koru on tehty hopeasta ja kivinä on onyx, howliitti ja ruusukvartsi. Kivet ovat kiinnitetty muinaisketjuun jonka päässä on hopeinen bola-helmi. Myöhemmin kivet voi vaikka irroittaa toisistaan ja käyttää erillisinä riipuksina.

Malakiittisormus

Nyt sain aikaiseksi siirtää kuvat kamerasta tietokoneelle. Tässä siis viimein kuva malakiittisormuksesta.

Tämän teko ei sujunut ihan ilman ongelmia. Malakiitti on sen verran pehmeä kivilaatu, joten sitä ei saa laittaa kiillotusrumpuun. Sormus oli siis jo kertaalleen melkein valmis. Se oli hiottu ja kiillotettu ja ainoa vaihe, joka puuttui oli kiven istutus. Sain kiven istutettua muuten hyvin, mutta se tuntui hieman heiluvan. Yritin varovasti naputella kivikuppia tiiviimmin kiinni, mutta ei auttanut. Kivi heilui silti. Päätin lopuksi korupihdeillä puristaa varovasti istutusta tiiviimmäksi. Sitten se tapahtui. Pihdit lipesivät käsistäni ja malakiittiin tuli hirveä naarmu! Onneksi olin tilannut saman tien kaksi samankokoista malakiittikiveä. Tarkoitus oli tehdä toisesta yllätyksenä tilaajalle riipus, mutta nyt ei sitten riipusta tule...

Yritin mahdollisimman varovasti irrottaa kiven sormuksesta niin ettei sormus vaurioituisi. Kivi kylläkin kärsi vielä enemmän, mutta se oli jo muutenkin käyttökelvoton. Kun olin saanut kivikupin reunat suoristettua niin, että uusi kivi mahtuu, täytyi vielä hioa reunoja uudelleen irrottamisen jäljistä. Kiillotuksen jälkeen aloin istuttaa uutta kiveä. Tein pienen "huijauksen" ettei kivi enää heiluisi istuttamisen jälkeen. Otin tavallista kirkasta teippiä ja tein siitä kaksipuoleista pyöräyttämällä pätkän teippiä kaksinkerroin liimapinta ulospäin. Laitoin tämän teipinpalasen kiven alle. Tämä teippi esti kiven pienen liikkeen istutuksessa. Sitä en tiedä että kuinka monta kiven istutuksen sääntöä mahdoin rikkoa tällä kyhäelmälläni, mutta nyt ainakin kivi on istutuksessa liikkumatta!